Cristoph Neméthyn unkarilaisen radan kurssi

Hertsby Stallgård 5.5.2018 – Ratsu: Romina

Lauantaita helli kaunis sää, kaunis tamma ja aivan mielettömän hyvä Cristoph Neméthyn unkarilaisen radan kurssi Hertsby Stallgårdissa Sipoossa. Cristoph on unkarilainen ratsastusjousiammuntamestari, kukas sen parempi opettamaan unkarilaista rataa? Kevään treenimahdollisuudet ovat olleet surkeat, ja lähestyvät kansainväliset kilpailut alkavat jännittää. Oli mahtavaa huomata, että tauosta huolimatta kaikki taitoni eivät ole täysin kadonneet. 

Menimme Romina-tamman kanssa ryhmän ensimmäisenä. Poni meni radan tasaiseen noin 12 sekunnin vauhtiin. Radan päädyssä tallin naapuri poltti nuotiota pihassa ja tulen rätinä sai Rominan hieman säpsyksi. Keskittymiseni back shoteihin oli hivenen huonoa, sillä halusin jo varautua radan loppuun ja siellä mahdollisesti tapahtuviin säpsyihin. Yhtä pientä pakoyritystä lukuunottamatta mitään villimpää ei kuitenkaan tapahtunut, ja jälkikäteen vähän harmittaa etten keskittynyt back shoteihinkin huolella. 

Saamassa opetusta

Hevosen selästä harjoittelu aloitettiin kävelemällä rata kolmesti. Sain osumat jokaisella kierroksella 2-3 tauluun. Vaikka käynnissä voisi tykittää nuolia vaikka millä mitalla, ammuin joka kierroksella vain kolme kertaa, sillä halusin etsiä laukalle sopivat ampumiskohdat. Laukassa sain ensimmäisellä laukallani tauluun sekä front shotin että side shotin. Sitten sähelsin nokituksen kanssa, enkä saanut ammuttua keskimmäistä taulua lainkaan. Ammuin vain frontin ja backin, osuen frontiin. Hevonen oli nopeahko, ja Cristoph kehoitti minua ampumaan ensimmäistä taulua vähän aikaisemmin, jotta ehtisin nokittaa keskimmäiselle taululle, joka on nopealla hevosella se tärkein taulu. Tein työtä käskettyä ja tämän jälkeen sainkin aina osuman keskimmäiseen tauluun, mutta en muihin. Käytössäni oli uudet punaiset unkarista tilatut kevyet nuolet, joiden nokit olivat erilaiset kuin mihin olen tottunut. Tämän vuoksi huomasin myös back shoteja ampuessani ajattelevani muutamaan kertaan, että tutuilla nuolillani olisin jo nokittanut, ja olisin voinut ehtiä ampua vähän lähempää. Kuitenkin nämä punaiset lentävät kevyesti ja hienosti pitkää matkaa ja lisäksi löytyvät helposti ruohikosta (heh...), joten aion jatkaa unkarilaisella radalla niiden kanssa. Nokithan voin niihin vielä vaihtaa, jos haluan. 

Selästä käsin jousta tuli vedettyä hieman vaihtelevin pituuksin. Tässä olisi vielä varaa saada vetokäden kyynärpää paikoilleen ja lapatuki kuntoon, mutta tällaisiksi vetoni helposti jäävät. Vetoa suurempi ongelmani oli kuitenkin huojuva jousikäsi, joka päästön jälkeen laski vähän alas tai heilahti taaksepäin. Tai sekä että! Toisaalta sekin on sivuoire siitä, ettei veto ole ollut kunnolla tuettuna, vaan väärät lihakset yrittävät epätoivoisesti pitää settiä kasassa. 

Mihin keskittyä?

- Lapatuki kuntoon, veto riittäväksi

- Jousikäsi saa saattaa, eli tehdä kathran, mutta se ei saa samalla heilahtaa alas tai taakse

- Nopea nokitus, nopea veto ja pieni tähtäyshetki täydessä vedossa

- Seuraa taulua katseellasi ja jousellasi

Mitä haluaisin kokeilla?

Koska lähempää ampuessa front shotit tuntuivat osuvan, mietin voisinko ampua yhden heti nuolen lähtöportilta, sitten odottaa vähän lähemmäs front shotia ja ampua sen sekä back shotin. Skippaamalla keskimmäisen taulun, vaikka se onkin nopealla hevosella se tärkein, voisin saada kaksikin osumaa yhden sijaan. Kuitenkin vähintään kolme nuolta on ammuttava, jotta saa aikapisteet. Rominan vauhti (12 sekuntia) voisi olla juuri sopiva tähän taktiikkaan. Vielä nopeamalla olisikin varmasti keskityttävä ampumaan nimenomaan keskimmäistä taulua. En kuitenkaan tiedä, milloin voin harjoitella tai ratsastaa unkarilaista rataa seuraavan kerran. Onko se vasta kesäkuun kilpailuissa?

Kurssin kolmesta viimeisestä laukasta laskettiin pisteet ja ne kerrottiin kolmella niin, että saatiin hypoteettinen pistemäärä yhdeksän laukan suorituksesta. Omat pisteeni olivat 87, joka jäisi gradingeissa pisteen päähän HA3-gradingista. Tällainen tulos olisi unkarilaiselta radalta oikein tervetullut oikeastikin! 

Tässä vielä koostevideo! GoProni ei valitettavasti saanut aivan jokaista laukkaani videolle. Vaikka se onkin ääniohjattava, se ei aina kuunnellut minua – pahuksen teini! Myöskään radan sivulla seisova kuvaajani ei ottanut jokaista laukkaa videolle, sillä hän toimi myös valokuvaajana ja myöhemmin ajanottajana. Videolle merkitsemäni pisteet olen pyrkinyt zoomailemaan GoProni videosta, mutta mahdolliset pienet heitot ovat mahdollisia. 

Pian koittaa kisakausi! Edessä on ainakin avoimet kansainväliset kisat Puolassa kesäkuun alussa, Ranskan GP-kisat kesäkuun puolivälissä, muutamia Postal Matcheja ja SM-kisat – ja ehkä muutakin!

Kuvista kiitos Miralle!