Korealainen rata ja sideshotit ovat alkaneet sujua treeneissä kohtalaisen hyvin. Aina on varaa parantaa, mutta kuitenkin. Unkarilaisesta radasta ei voi sanoa samaa. SM-kisoissa tulee olemaan unkarilainen rata, mutta sen treenaaminen on todella hankalaa. Ilman kunnon nuoliverkkoja tai muutoin sopivaa ympäristöä unkarilainen rata on vain loistava keino hukata tai rikkoa kaikki nuolet. Lisäksi taulujen nostaminen parin metrin korkeuteen vaatisi tietynlaisen telineen, jonka väkertäminen taas on oma hommansa. ETAT onkin treenannut unkarilaista rataa lähinnä sovellettuna versiona hevosilla ja ilman.
Yksi vaikeuksia tuottava ongelma treenissä oli tarhan puut. Frontshottia oli mahdoton ampua siitä kohtaa, mistä olisin halunnut. Se piti joko ampua aivan tolkuttoman aikaisin, jolloin mahdollisuus osua on melko olematon, tai sitten niin myöhään, ettei keskimmäistä taulua varten välttämättä ehdi nokittaa. Valintojen maailma... Kuitenkin keskitaulu on lähellä ja se on helppo sideshot, joten tekniikkani vielä toistaiseksi tulee olemaan se, että yritän haalia pisteet keskimmäisestä taulusta ja aikabonusten toivossa saada ammuttua myös ensimmäistä ja viimeistä. Kuitenkaan en haluaisi ampua ensimmäistä ja viimeistä taulua VAIN aikabonusten toivossa, vaan haluaisin etenkin front shotin ampua kuitenkin sellaiselta etäisyydeltä, jossa osuminen on mahdollista, mutta josta ehdin vielä nokittaa keskimmäiseen tauluun. Backshotin kanssa toisaalta olen jo vähän luovuttanut. En saa backshot-tekniikkaani kuntoon enää ennen SM-kisoja, joten ammun taakse toivoen parasta, mutta en laskisi pisteidensaantia backshottien varaan.
Onneksi unkarilaishätääni pelastamaan järjestettiin Ali Ghoorchianin kurssi Hempyölin tallilla. Kurssi oli hyvä esimerkki siitä, kuinka aina ei voi vaikuttaa saamaansa hevoseen. Kurssin aikana minulle suunniteltu hevonen vaihtui kolmesti. Toivoin hitaanpuoleista Fanttia, joka on niin korkea puoliveritamma, että sen selästä jopa parin metrin korkeuteen nostetut maalitaulut olisi todennäköisesti pitänyt kuitenkin ampua alaspäin. Sunny tulee todennäköisesti SM-kisoissa olemaan melko nopea, mutta toivoin kurssikaverikseni hevosta, jonka selässä ehtisin ajatella. Kun unkarilaisen radan treenimahdollisuudet ovat niin rajalliset, olisin mielelläni treenannut asian ensin ajatuksella kuntoon, ja siirtänyt sitten samat ajatukset nopeampaan tahtiin ja tositoimiin kisoihin. Fantti-parka kuitenkin osoittautui kipeäksi, joten hevoseni meni vaihtoon. Minulle suunniteltiin nopeaa suomenhevostamma Sillaa. Radalla oli riitävästi jarrutusmatkaa ja olin nähnyt Sillan pysähtyvän nätisti, joten tamman nopeus harmitti vain siksi, että kaipaamaani ajatteluaikaa jäisi vähemmän. Sillalla oli kuitenkin jo kaksi muutakin ratsastajaa ja tamma alkoi osoittaa väsymisen merkkejä. Tarjolla olevista hevosista vain Ruttu-ponilla oli vielä virtaa toimia minunkin kurssiratsunani. Ruttu oli mennyt ensimmäiset laukkansa melkoista vauhtia, mutta sekin alkoi minun kohdallani jo hieman väsyä. Ruttu meni siis minun kanssani 90 m radan 10-11 sekuntiin. Vauhti olikin oikein hyvä treenivauhti. En ehtinyt ajatella aivan niin tarkkaan kuin halusin, mutta vauhti oli jo lähempänä tulevaa kisavauhtia ja oli mukavaa huomata, että voin ampua ensimmäisen taulun mieleiseltäni etäisyydeltä ja ehdin silti nokittaa keskimmäiseen tauluun. Parhaat osumat tulivat keskitauluun, joten pidän tärkeänä sitä, että saan ammuttua sen oikeasta kohtaa ja ilman turhaa hosumista. Ruttu-poniin rakastuin oikein kovasti! Tosin taidan aina ihastua kaikkiin jousiammuntaratsuihin?
Tässä muistilista kisoja varten:
- Frontshottiin jousikäsi ylös, jotta nuoli ei laskeudu ennen taulua
- Älä aliarvioi keskitaulua. Vaikka se näyttää helpolta, keskity siihen!
- Seuraa backshotissa taulua katseella, älä käännä katsetta välillä eteenpäin!
Videolta näkee hyvin, kuinka vielä ensimmäisen laukan aikana muistin seurata viimeistäkin taulua katseellani, mutta kuinka lahjakkaasti unohdin tehdä samoin kaikilla lopuilla laukoilla. Se, että kääntyy vasta ampuakseen on paha tapa paristakin syystä. Et voi tähdätä, jos et tiedä missä kohde on. Lisäksi nuoli ottaa vauhtia ja suuntaa kääntyvästä kropasta, ja jos laukaisun tekee yhdessä kääntymisen kanssa, nuoli lähtee liikaa vasemmalle. SM-kisoissa aion kuitenkin satsata keskimmäiseen tauluun, mutta yrittää ampua myös ensimmäisen taulun hyvin. Kuten sanoin, backshot vaatisi vielä lisää harjoittelua, johon juuri nyt ei ole aikaa eikä mahdollisuuksia. Backshotit ammun siis vain aikapisteiden ja hyvän tuurin toivossa.
Jos minun pitäisi metsästää kasvispihvini unkarilaiselta radalta ja voisin syödä vain teurastettuani maalitaulun, saattaisin jäädä nälkäiseksi.
Nälkäiseksi oli jäänyt myös Rauni-poni, joka koitti pahimpaan nälkäänsä maistella nuolia. Picolle tarjoiltiin porkkanaa ja taas saatiin Turun alueelle yksi jousiheppa lisää!
Seuraava blogipäivitykseni onkin sitten SM-kisojen jälkeen! Hurjaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti