Sarjassamme Aina ei oo heppaa, sit pitää olla luova, tai oikeammin Joskus ois heppa, mut sää ei suosi tällä kertaa trampoliiniammuntaa tallin vintillä. On kunnon tekniikantuhoamisleikki tämä! Vetopituudelle ei tosin videon hidastusten perusteella käynyt ihan niin huonosti kuin miltä ampuessa tuntui, mutta moni muu asia kyllä meni pieleen. Ja tähtääminen oli kovin, kovin vaikeaa. Tai ei se tähtääminen, mutta osuminen!
Treenasimme tänään Miran kanssa tallin vintillä sekä leikkimielellä että tosissaan. Keskityimme sekä tekniikkaan että nopeuteen. Mittasimme myös ammunta-aikamme jälleen. Ammuin joulukuun alussa kahdeksan nuolta 22,76 sekunnissa. Tänään mittaustulos ei ollut merkittävästi muuttunut. Tänään ammuin kahdeksan nuolta 22,48 sekunnissa. Otimme ajan kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla pääsin samaan aikaan, mutta hosuin ja osuin vain taulun reunoille. Toisella kerralla päätin hyväksyä vähän huonomman ajan ja koittaa osua paremmin. En tee nopeudella mitään, jos en osu tauluun! Yllättäen pääsin tähtäämiseen keskittyessäni lähes samaan aikaan kuin nopeuteen keskittymällä. Tiedämme siis, kumpaan keskittyminen on tärkeämpää...
Välissä hulluttelimme vähän, teimme yhden tekniikkamietintäammunnan sekä yhden nopeusammunnan. Nopeusammunnan jälkeen oli tarkoitus ottaa vielä lopuksi niin kutsuttu "hyvän mielen ammunta", eli rauhallinen omaan tahtiin ampuminen kunnes on tyytyväinen tuloksiin. Itse olin kuitenkin tyytyväinen jo nopeusammuntaani ja päätin jättää treenin tällä kertaa tämän näköiseen maaliin:
 |
| Myönnän kyllä, että ammuimme melko läheltä, ettemme tuhoaisi vintin seinää :P |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti