Videoähky

Jos bloginpitäjä saa syntymäpäivälahjaksi videokameran, mitä uskotte että siitä seuraa? Aivan oikein – videoähky. Tässä se nyt tulee. 

Viime viikonloppuna kävin mökillä vielä kun kesätyöni eivät rajoittaneet aikaani. Otin luonnollisesti mukaan jousivarusteeni. Oma olkitaulunikin pääsi pitkästä aikaa olohuoneeni nurkasta käyttöön. Mammani pihakeinusta ampuminen rytmitti mukavasti tekemistä, mutta vähän ahdasta tuolla häkissä kyllä oli. En mahtunut tekemään kathraa kuten olen tottunut ja tuloksena oli jokin epämääräinen kädenlasku. Päädyin seisomaan keinun takareunassa (maalitaulusta nähden takareunassa) ja toinen ongelmani oli vetokädessä, jonka kyynärpään pelkäsin osuvan keinun toiseen laitaan. Vetokätenikin tekee siis erikoisia liikkeitä. Mutta oli kuitenkin hyvin hauskaa!

Mökiltä kotiuduttuani kävin leikittämässä Tulipojan. Tuli oli hirmuisen rauhallinen, vaikka menossa oli jokin pyöräilijöiden joukkovaellus. Tuli ei heilauttanut niille korvaansakaan! Emme saaneet avustajaa treeniin. Keksin siis erikoisia ratkaisuja selvitäkseni ilman apua. Yksi niistä oli osuminen: en voi ratsastaa nuolten päältä, jos ne ovat nätisti taulussa. Olisipa kisoissakin aina näin rento ja mukava meno!

Tänään ratsastin Tulin kanssa ilman satulaa. Tarkoitus oli vähän kiduttaa itseäni Tulin ravissa ja jumpata Tulia kumpaankin suuntaan. Päädyin menemään volttikahdeksikkoa. Tuli oli tänäänkin varsin rohkea. Rekkoja tuli ja meni, mutta Tuli käyttäytyi kuin rohkeat hevoset! Tulin laumaan on saapunut myös uusi tamma ja Tuli on tähän aivan rakastunut. Eihän sitä tietysti sovikaan pelkopyllyillä, kun pitää flirttailla tammalle ja näyttää kuinka rohkea on! Onneksi Tuli sentään unohti orileikkinsä kun keksin hänelle muuta ohjelmaa. 

Päästin Tulin takaisin laitumelle liehakoimaan tammojaan ja siirryin itse jousiammuntatreenin pariin. Mihai halusi tarkistaa, että jouseni toimii hyvin ja valvoi sitten hetken ampumistani 30 metristä, joka olisi minulle nyt hyvä treenietäisyys. Etäisyys opettaa tekniikkaa; en yksinkertaisesti voi hutiloida jos haluan nuolen yltävän niin kauas! Turhauttavan osumattomuuden jälkeen siirryin hetkeksi tekemään Matsi-ryhmään tulleen haasteen ja ammuin jumppapallon päältä. Nyt etäisyys oli vähemmän kuin 30 metriä, ei nyt liikaa haastetta kuitenkaan! Tulipallon päällä treenaus ilman satulaa ja 30 metristä ammutut nuolet tekivät tehtävänsä, eikä tämä mennyt yhtään niin huonosti kuin mitä ennakkoon ajattelin, vaikka pallon päälle oli todella vaikea päästä.

Lopuksi vielä pieni loppukevennys! Ehkä yritän laittaa blogiini jossain välissä taas kuviakin näiden ainaisten videoiden sijaan.