sunnuntai 10. syyskuuta 2017

Puola-valmisteluja

IIIK! Pian lähdetään!

GP-kisojen kolmas osakilpailu käydään ensi viikonloppuna Puolassa. Suomen joukkue, johon itsekin kuulun, lähtee Puolaan jo hyvissä ajoin ja osallistuu workshopiin ennen kisoja. Mainio tapa treenata itsensä kisakuntoon vielä pikapikaa, kun en ole SM-kisojen jälkeen ehtinyt treenaamaan niin intensiivisesti kuin olisin halunnut. Tai sitten workshop on puolalaisten kehittämä oveluus: "Otetaan ne turistit tänne treenaamaan kolmeksi päiväksi, viisi tuntia ratsastusta päivässä, niin ne ovat sitten kisoissa niin loppu, että meidän on helppo voittaa!"

Oli miten oli, onhan tässä ollut jo tiedossa, että sunnuntaina lähdetään. Silti lähtöpäivä koitti kovin pian ja tuntuu edelleen käsittämättömältä. Olenko pakannut kaiken tarvittavan? Mitä unohdin?

Puolaan valmistautuminen on ollut lähinnä puolalaiselle radalle valmistautumista. Korealaiseen rataan on luotto päällä ja unkarilaiselle on Turun olosuhteissa hankala treenata, mutta puolalainen rata pitää sisällään kaikkia erikoisuuksia, joita en ole vielä ennen kohdannut. Nuolia täytyy saada mukaan enemmän kuin viineeni mukavasti mahtuvat kahdeksan ja tauluja saattaa olla vähän siellä täällä. Askartelinkin äitini avustuksella kaiken varalle selkäviinin, johon saan seitsemän lisänuolta. Aikomuksena ei ole siirtyä selkäviineen lopullisesti tai täysin, mutta lisänuolien tarve johti viinen askarteluun ja luonnollisesti sen käytön opetteluun.


ETAT:in treeneissä ei edelliskerralla päästy hevosen selkään, sillä rata oli melko mutainen. Treenasimme maasta hunt trackia, joka toimi hyvänä harjoituksena myös puolalaista rataa varten. Bonuksena kokeilin ampua kahta nuolta kerralla. Se sujuikin yllättävän hyvin! Se tosin ei liene kisoissa sallittua. 


Viimekertaisissa ETAT:in treeneissä rata oli sen verran kuivunut, että Sunnyn kyytiin uskalsi nousta. Treenin teemana itselleni oli kokeilla erilaisia nokituksia maasta ja selästä, sekä ampua väärälle puolelle laukassa. Ei kerrota kellekään, mutta en osunut pistealueelle kertaakaan! Mutta onpahan edes testattu. Aiemmin olen ampunut väärälle puolelle vain käynnistä tai paikaltaan. 

Viimeiset treenit ennen Puolaan lähtöä tarjoili Tulipoika, joka ei urheasti ollut moksiksaan, vaikka selkäviinestä nuolet heiluivat isompia kaaria jänteelle. Mihai suoritti minulle ja Miralle vielä viimeisen voitelun lähinnä mentaaliselle puolelle, sillä nyt on liian myöhäistä muutoksille. Kohta kisataan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti