Viime viikon sunnuntaina (22.1.2017) suuntasimme neljän ratsastusjousiampujanaisen voimalla Mäntsälään Jatilan tallin sunnuntaitreeneihin. Ammuimme ensin maasta ja huomasin oman tähtäykseni parantuneen. Sitten jakauduimme kahteen ryhmään ja lähdimme varustamaan hevosia. Minä sain jo pikkujoulukisoista tutuksi tulleen Zirkonin. Zirkonilla oli nyt enemmän vauhtia kuin kisoissa ja minä osuin paremmin. Istuntani tosin on aivan hirveä. Pompin satulassa jokaisella askeleella?! Päättelin videosta, etten taida nousta satulasta tarpeeksi ylös, ja onhan se nyt vaikeaa pysyä paikallaan tuollaisessa puoliseisovassa ja puoli-istuvassa asennossa.. Tämä menee kyllä nyt jatkotreeniin!
Zirkon tosiaan oli viime kertaista vauhdikkaampi, eikä kääntyilevä pää enää häirinnyt minua yhtä lailla kuin kisoissa, sillä nyt olin asiasta jo tietoisempi. Kuitenkin maneesin päätyyn ratsastaessa poniini oli tahmeampi kuin päädystä kavereiden luo mennessä (ihan ymmärrettävää). Zirkon ei missään vaiheessa mennyt mitenkään liian kovaa, mutta pienikin kaasutus ja äkillinen vauhdinmuutos toisen kaarteen jälkeen aiheutti pientä hosumista etenkin kolmannen maalin kohdalla. Videoista kaasutusta tuskin edes huomaa. Toivoisin että istunnan parantuessa parantuisi sekin, kuinka helposti keskittymiseni herpaantuu.
Ampumiseni ei kuitenkaan näytä enää yhtä hirveältä kuin nyt esimerkiksi pikkujoulukisojen videolla. Edistystä on siis kuitenkin tapahtunut, ja vaikka solvaankin itseäni pomppivasta ratsastuksestani, olen melko tyytyväinen ampumiseeni.
Videoista kiitos Annille!
Eilen, eli lauantaina, olin Mihain jousiammuntatunnilla Miran kanssa. Testasimme, kumpi on hallitseva silmämme ja onko tähtäämisemme enemmän internal vai external. Omani on external, eli vasen silmäni on hieman hallitsevampi ja tähtäämiseni tulisi tapahtua vasenta kättä pitkin. Sääli vain, ettei vasemman käteni kyynärpää osaa käyttäytyä lainkaan! Sitten taas kun keskityin vasempaan käteen, alkoi oikea tehdä omiaan... Sain kuitenkin hyviä vinkkejä kummankin käden hallintaan ja tekniikan parantamiseen. Pitänee alkaa käydä Mihain oppilaana vähän säännöllisemmin! Jäimme Miran kanssa vielä hetkeksi ampumaan tunnin päätyttyä ja olin melko tyytyväinen osumiini! Jee!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti